Rauhalan blogi
13.10.2017 8:22

Mitä laki sanoo työajanseurannasta?

Meille jokaiselle on varmasti tullut tutuksi käsite työaika. Jokaista työntekijää koskettaa oma työaika. Työaikaa voidaan suunnitella ja sopia työnantajan kesken sopimuksin. Mutta kuinka monelle on tuttu käsite työaikalaki? Usein ajatellaan, että työaikalaki koskettaa vain tiettyjä työntekijäryhmiä tai tietyntyyppisiä organisaatioita. Työaikalaki kuitenkin koskettaa jokaista organisaatiota ja vaatii tiettyä dokumentaatiota. Onko sinulle tuttua, mitä se laki siis todellisuudessa sanoo työajanseurannasta?

 

Työaikalaki ja työajanseuranta

Tiesitkö, että ei riitä se, että työnantaja ja työntekijä keskenään sopivat työajasta tai ylityökorvausmenettelyistä. Työajasta on oltava olemassa myös kirjanpito. Työajasta on oltava tarvittaessa aineistoa esittää esimerkiksi työsuojeluviranomaiselle. Pelkkä sopiminen ei siis riitä. Monesti muissa kuin perinteisissä ”kellokorttiyrityksissä” eli esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioissa tämä unohtuu hyvin herkästi. Voi myös olla, että lakia ei vain yksinkertaisesti tiedetä ja tunneta riittävän hyvin. Sakkojen uhallakin tämä on kuitenkin syytä pitää mielessä.

Laki sanookin työajankirjanpidosta seuraavasti: ”Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, 10 ja 12 §:n nojalla tehdystä sopimuksesta, 34 §:ssä tarkoitetusta työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 35 §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta.”

Vaikka laki edellyttää kirjanpitoa ja dokumentaatiota työntekijöiden työajoista ja työtunneista, ei tätä välttämättä tarvitse ajatella pelkkänä pakollisena pahana. Työajanseuranta takaa myös paljon hyötyjä organisaatiollesi. Joten miksei samalla myös hyödyttäisi tästä niin sanotusta ”pakollisesta pahasta” ja käännetään se meidän voitoksi?

 

Työajanhallinta osana tuottavuutta ja kasvua

Hyvällä työajanseurannalla panostukset voidaan kohdentaa sinne, missä niitä kaivataan eniten ja kenties kokonaan turhia, lisäarvoa tuottamattomia työvaiheita ja prosesseja voidaan tehostaa. Toimiva työajanhallinta on avainasemassa organisaation tuottavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä, kun työympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Muutoksen takana ovat niin digitalisaatio kuin muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa ja arvoissa.

Digitalisaatio muuttaa työntekotapoja – etätyömahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja tehokkuus kasvanut, kun työaikaa ei tarvitse kuluttaa liikkumiseen. Globalisaatio luo uusia työnkuvia, joita ei voi johtaa perinteisellä työajankontrollilla. Lisäksi ihmisten halu itsensä johtamiseen kasvaa ja tunne oman työn merkityksellisyydestä korostuu. Myös lainsäädäntö muuttuu ja esimerkiksi työehtojen paikallinen sopiminen yleistyy. Kaiken keskellä tuottavuusvaatimukset kasvavat ja tarvitaan entistä tehokkaampia keinoja johtaa työtä, ihmisiä, työaikaa ja resursseja.

Hyvät työajanhallintaan liittyvät käytännöt ja ratkaisut tukevat liiketoimintaa muutoinkin kuin vain lain vaatimissa puitteissa. Työajanhallinta on syytä nähdä laajempana kokonaisuutena, jonka avulla voidaan tuottaa aitoa lisäarvoa ja hyötyä liiketoiminnalle.

 

Lisätietoa työajanseurannasta ja -hallinnasta

Toimiva tyoajanhallinta opasMikäli haluat lisätietoja työajanhallintaan ja -seurantaan liittyen, suosittelen sinua lataamaan oppaamme "Toimiva työajanhallinta". Oppaassa tarjoamme näkökulmia ja ajatuksia työajanhallinnan kehittämiseen ja mahdollisen digitalisoinnin tarpeen arviointiin. Kaikille digitaaliset käytännöt eivät sovi, mutta oppaan kautta pääset tarkastelemaan sinun liiketoimintaasi parhaiten soveltuvia digitaalisia työajanhallintaratkaisuja. 

 

Takaisin blogiin