Tänä päivänä yksittäiset yritykset eivät niinkään enää kilpaile keskenään, vaan suuri osa kilpailusta käydään itse asiassa toimitusketjujen välillä. Se, joka vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin odotusten mukaisesti mahdollisimman pienin kustannuksin, voittaa.
Toimitusketju yhdistää eri toimijat aina tavarantoimittajasta asiakkaaseen. Toimitusketjun hallinnalla tätä ketjua pyritään optimoimaan mahdollisimman tehokkaaksi ja lisäarvoa tuottavaksi. Logistiikan ja toimitusketjun hallinta on täysin jokaisen yrityksen omissa käsissä. Yleispäteviä ohjeistuksia, säädöksiä tai lakeja ei ole.
Todellinen kilpailuetu kuitenkin syntyy vasta, kun toimitusketjua hallitaan sekä kustannusten että asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Kestävää, pitkäaikaista kilpailuetua saavutetaan vain tyytyväisten asiakkaiden avulla, pelkkä kustannusten optimointi ei siis riitä.
Toimitusketjun hallinnan tavoitteita ovat mm.:
Yrityksen on pystyttävä kehittämään ja johtamaan toimitusketjua mahdollisimman optimaalisesti ja skaalautuvasti. Toimintaympäristössä, suhdanteissa tai toimialassa tapahtuvat muutokset eivät saisi merkittävästi vaikuttaa yrityksen kykyyn tuottaa asiakkailleen lisäarvoa.
Monesti esimerkiksi yritystoiminnan kasvu aiheuttaa monesti haasteita logistiikan hallinnalle, jolloin toimitusketjun hallinnan kulmakivet tiivistyvät kokonaisuuden hyvään hahmottamiseen, nopeaan reagointikykyyn ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen – kiireenkin keskellä.
Kaiken toiminnan keskiössä on asiakastyytyväisyys ja asiakasarvon tuottaminen. Jos asiakastyytyväisyydestä lipsutaan, lopputulos näkyy laskelmissa välittömästi. Jokainen yritys selviää pienistä notkahduksista tilausten tai tulojen määrässä, mutta kestävää, pitkälle kantavaa kilpailuetua ei saavuteta ilman tyytyväisiä asiakkaita.
Jotta toimitusketju toimisi aitona kilpailuetuna, se täytyy siis rakentaa asiakasta ajatellen, joustavaksi ja reagointikykyiseksi kokonaisuudeksi. Kankeat ja joustamattomat toimitusketjut häviävät ketterämmille toimijoille silmänräpäyksessä.