Rauhalan blogi
  • Etusivu
  • Blogi
  • Uusi työaikalaki ja työajanseuranta – Huomioi nämä asiat
23.4.2019 11:50:22

Uusi työaikalaki ja työajanseuranta – Huomioi nämä asiat

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan, Annina Ropposen, mukaan työ on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut hektisemmäksi:

- Työn ja vapaan rajat ovat hälventyneet. Työtä voidaan tehdä missä ja milloin tahansa. Sähköpostit synkronoituvat puhelimeen ja vaaditaan mielenlujuutta, ettei niitä tule vapaa-ajalla vilkuiltua. Muutos on tapahtunut melko lyhyessä ajassa ja tämä vaatii meiltä jokaiselta harjoittelua – niin työnantajilta, työyhteisöiltä kuin työntekijöiltä. 

Edellinen työaikalaki astui voimaan 1996. Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020. Muutokset pyrkivät vastaamaan muuttuneen työelämän vaatimuksiin ja tunnistamaan uudet tavat tehdä työtä. 

 

työaikalain muutosSuomen laki vaatii työnantajia seuraamaan työaikaa

Suomessa on yhä paljon yrityksiä, jotka eivät seuraa työntekijöiden työaikaa. Tiesithän, että laki edellyttää työajanseurantaa. Työaikalaki on pakottava lainsäädäntö ja velvoittaa työnantajaa. Myös uusi työaikalaki edellyttää kirjaamaan tehtyjä työtunteja ja niistä suoritettuja korvauksia.

- Työnantaja saattaa uskoa, että työntekijät pystyvät itse arvioimaan sitä, tehdäänkö työtä sopivasti. Tutkimusten mukaan työajanhallintaan tarvitaan kuitenkin tukea. Yksi keino tukemiseen on se, että työajoista pidetään kirjaa, kuvaa Ropponen ja jatkaa:

- Ajatus siitä, että työajanseuranta on työntekijöiden "kyttäämistä", on väärä. Tarkoituksena on todeta, vastaavatko työtehtävät sitä aikaa, joka työhön on käytettävissä. Tavoite on suojata työntekijöitä niin, että heille jää riittävästi aikaa lepoon ja palautumiseen. 

Työaikalain mukaan viikkotyöajan tulisi olla enintään 40 tuntia/viikko ja laissa on myös säädetty vähintään 11 tunnin yhtämittaisesta lepoajasta vuorokautta kohti. 

 

Työaikalain merkittävimpiä muutoksia

1) Joustotyöaika ja työaikapankkityöaikalaki ja työajanseuranta

Vanhassa työaikalaissa puhutaan vielä etätyöstä ja todetaan, että kun työntekijä ei ole työnantajan tiloissa, hänen työaikaansa ei voida seurata. Ropposen mukaan joustotyöaika on moderni lähestymistapa siihen, ettei työ ole sidoksissa työntekemisen paikkaan tai tiettyyn aikaan. 

Työaikapankki puolestaan huomioi työelämän projektiluontoisuutta. Työtä voi olla tiettynä aikana enemmän ja toisena hetkenä taas vähemmän. Ropponen nostaa esille esimerkiksi kausityön ja vaikkapa Pohjois-Suomen laskettelukeskukset, joiden toiminta perustuu voimakkaasti sesonkiin. Työaika joustaa ja käytännössä se venyy ja lyhenee tarpeen mukaan. 

- On erittäin mielenkiintoista nähdä, kuinka lakia sovelletaan aloilla, joissa työaikapankki on tähän asti ollut vieraampi. Uskon, että näillä uudistuksilla on monia positiivisia mahdollisuuksia, pohtii Ropponen.

2) Enimmäistyöajan kasvu

Enimmäistyöajan kasvu ottaa jälleen kantaa työn muutokseen ja mahdolliseen projektimaiseen luonteeseen. Lain mukaan työaika voi vaihdella neljän kuukauden ajanjakson aikana niin, että työtä saa olla yli asetetun 40 tuntia/viikko, ei kuitenkaan yli 48 tuntia/viikko. Työntekijällä saa olla yksittäisiä viikkoja, joissa viikkotyöaika ylittyy. Samalla hänellä tulisi kuitenkin olla lyhyempiä viikkotyötunteja. Ropponen tiivistää muutoksen huomioivan aaltoliikkeen, jota työssä saattaa esiintyä. 

3) Jaksotyöaika useammille toimialoille

Jaksotyöllä tarkoitetaan epäsäännöllistä vuorotyötä. Jaksotyö pyrkii vastaamaan työnantajan vaihtelevaan osaamis- ja työntekijätarpeeseen. Esimerkiksi terveydenhuollossa työvuorolistat suunnitellaan muutaman viikon jaksoissa. Ropponen katsoo, että jaksotyön ongelmana on ennakoimattomuus, joka tutkimusten mukaan saatetaan kokea raskaana. Jaksotyötä voidaan lain myötä soveltaa useammille toimialoille. Tällöin työhyvinvoinnin ja työajanseurannan merkitys nostaa varmasti päätään.

4) Yötöille maksimi 

Uusi laki asettaa maksimimäärän perättäisille yövuoroille ja rajoittaa yötyöputkia seitsemästä viiteen. Ropponen kertoo, että Työterveyslaitoksella on tavoitteena täsmentää alakohtaisia suosituksia, sillä yötyö laajenee aloille, joilla sitä ennen ei ole ollut:

- Suomi on lähtenyt mukaan "aina auki" -olemiseen. Esimerkiksi kaupat saattavat olla auki vuorokauden ympäri tai ainakin myöhään. On syntynyt yhä useampia työtehtäviä, jotka edellyttävät yötyötä. Yö ei ole ideaali aika työn teolle, koska ihminen toimii luontaisesti päivisin. Yötyön välttäminen ei kuitenkaan tässä yhteiskunnassa ole mahdollista. Nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia yötyöllä on tilanteissa, joissa joku on valinnut alan, jolla ei aiemmin ole ollut yötyötä, mutta yhtäkkiä asia muuttuukin. 

Ropposen mukaan yötyöstä on löydettävissä paljon tutkimustietoa ja suosituksia, joten tietämystä ja tukea voi hakea aiheesta kääntymällä esimerkiksi Työterveyslaitoksen puoleen. 

 

Työajanseuranta hyödyttää kaikkia

Työajanseuranta on tärkeä niin työntekijän, työnantajan kuin työyhteisön näkökulmasta. 

Työntekijän näkökulmasta työajanseurannalla voidaan pyrkiä takaamaan riittävä palautuminen ja lepo. Ropponen peräänkuuluttaa ymmärrystä siitä, mikä on työn ja vapaan ero ja mikä on riittävä määrä työtä:

- Työntekijä voi itse seurata työtään, mikäli työnantaja laiminlyö tai hoitaa velvollisuutensa huonosti. Tällöin työntekijällä on näyttöä siitä, jos kokee epäsuhtaa työtehtävien ja työajan välillä. Asia pitäisi nähdä välineenä ylläpitää hyvinvointia niin yksilö- kuin työyhteisötasolla sekä taata organisaation uusi työaikalaki muutoksetmenestys. Levänneenä ja hyvin palautuneena toimimme paremmin. 

Työyhteisön kannalta on ymmärrettävä, että yksilö vaikuttaa koko ryhmään ja näin myös kollegan tekemisiin.

- Jos yksittäinen työntekijä on työtehtäviin nähden liian kovilla, saattaa tämä hidastuttaa koko tiimityöskentelyä ja projektien valmistumista. Seurannan lisäksi avoimella keskustelulla voidaan kartoittaa, ovatko työtehtävät jakautuneet tasaisesti, miten työyhteisö on rakennettu ja vaikuttavatko esimerkiksi elämäntilanteet hetkellisesti työhön, kuvaa Ropponen.

Työnantajaa Ropponen muistuttaa siitä, että tutkimuksista on saatu erittäin vakuuttavaa näyttöä jatkuvien ylitöiden haittavaikutuksista. Jos työntekijän työaika systemaattisesti venyy, nostaa se riskiä sairastua:

- Jatkuvat ylityötunnit nostavat riskiä myös huonoihin elämäntapoihin. On mahdollista, että pitkien päivien vuoksi tulee syötyä huonosti tai nukahtamisen avuksi otetaan alkoholia, joka taas sinällään haittaa unta. Näin voi muodostua negatiivinen ketju, joka saattaa pitkässä juoksussa tulla työnantajalle kalliiksi ja haastavaksi.

Kansallinen ryhtiliike

Ropponen puhuu kansallisen ryhtiliikkeen puolesta:

- Työsankaruus on meissä syvällä. Uskomme olevamme todella hyviä, kun työntekijöinä joustamme ja venymme äärimmillemme. On totta, että välillä pitää venyä. Meidän ja työyhteisöjen pitäisi kuitenkin yhtä lailla palkita levosta ja palautumisesta, kun siihen on mahdollisuus. 

- Lisäksi tärkeää on sanoa asiat ääneen työpaikoilla. On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä tarkoitetaan esimerkiksi etäpäivällä. Jossakin työyhteisössä etäpäivää tehdään silloin, kun työ vaatii keskittymistä ja häiriötöntä ympäristöä. Toisaalla etätyö on vain ilmaisu siitä, että työtä ei tehdä tietyssä toimipisteessä ja etätyölainen on täysin normaalisti tavoitettavissa, kertoo Ropponen ja jatkaa:

- Keskustelua on käytävä myös liukuvista työajoista. Jos yksi työntekijä tekee töitä iltaisin, ei aamulla töitä tehneen kollegan tarvitse vastata illalla saapuneisiin sähköposteihin saman tien. Nämä on hyvä keskustella yhdessä ja sopia, että noin voidaan toimia.

 

Nykyaikainen työajanseurantajärjestelmä

Mikäli organisaatiollasi ei ole käytössään työajanseurantajärjestelmää tai se kaipaa muutosta, löydät apua täältä. Myös oppaastamme ja blogeistamme saat monipuolisia vinkkejä.

Opas toimivaan työajanhallintaan

opaskuva_toimiva_tyoajanhallinta-1

  • Miten työajanseuranta on paras järjestää?
  • Nykyaikaiset työajanseurantajärjestelmät

Lataa opas

 

 

 

Blogit

 

Takaisin blogiin